Tälle sivustolle keräämme julkaisuihimme tai niiden teemoihin liittyviä kysymyksiä vastauksineen.

A7 -miten 2019 uudistettu laitos eroaa vanhasta?

Lukemisen ja kirjoittamisen testistöä päivitettiin 2019. Uudistustyössä keskityttiin saneluihin. Saneltavia sanoja ajantasaistettiin, saneluiden pituuksia yhdenmukaistettiin ja vanhojen saneluiden rinnalle tehtiin uusia niin, että sanelut palvelisivat aiempaa paremmin kehittymisen seurannassa. Samalla saneluille kerättiin uudet vertailuaineistot. Aiemmasta arvosanaluokittelusta luovuttiin ja se korvattiin tuen tarpeen arviointiasteikolla.

Muilta osin testistön ulkoasu päivitettiin ja sisältö jäsennettiin selkeämmiksi kokonaisuuksiksi.

Vanha A7-painos on edelleen käyttökelpoinen työväline, mutta käyttäjäpalautteen perusteella jo pelkästään kirjasintyypin muutos nykyaikaisempaan on peruste uuden kirjan hankinnalle.

A7: Laiskiainen

Esko Holopaisen tekemä testi on kriteeripohjainen ja perustuu 3. vuosiluokalta alkaen ns. ajattelun kehittymiseen. Tässä mitataan lähinnä oppilaan kykyä saada kuullusta tai luetusta tekstistä itselleen käyttökelpoista asiaa eli oppia uutta ja soveltaa sitä jo entisiin tietoihin.

Testin pisteyttämistä tärkeämpänä pidän oppilaan tuntemusta ja tämän ymmärtämisen taitojen kehittymisen tasoa. Suurin osa kolmas-luokkalaisista on ymmärtämisessään toistavalla tasolla eli kysytyt asiat löytyvät suoraan tekstistä. Tuossa Laiskiaisessa 2. kysymys on tosiaan vaativa, sillä siihen vastaaminen vaatii jo päättelyäkin. Päätteleviin kysymyksiin vastaaminen vaatii tekstin sisällön ymmärtämistä ja yleistietouden soveltamista. Arvioivaan osaamiseen kuuluu saatujen tietojen soveltaminen omiin kokemuksiin, joten tällainen vastaaminen ei vielä alakouluikäiseltä useinkaan onnistu. Mielestäni 15. kysymyksessä 4 pisteen saamiseen vaaditaan kaikki pisteytyksessä mainitut seikat. Pelkän maan mainitseminen on mielestäni toistavaa tasoa ja antaisi vain yhden pisteen. Maksimipisteiden saamiseksi tulisi luovasti kuvailla maata, jossa sen arvelisi asuvan.

Vaihtoehtokysymyksissä olen antanut pisteet vain oikeasta valinnasta ja avointen kysymysten kohdalla on voinut saada pisteistä max. 1-2 (toistava), max. 3 (päättelevä) ja max. 4 (arvioiva). Yleensä oppilaan vastaaminen sijoittuu johonkin tasoon ja siitä tulee testin kokonaistaso.

Mielestäni näistä testeistä saa hyvän kokonaiskuvan oppilaiden ymmär-tämisen taitojen osaamisesta. Lisää teoriatietoa löytyy tästä teoksesta:

Ahvenainen, O. & Holopainen, E. 2014. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Jyväskylä: Special Data.

Terveisin

Elina Kivelä, A7-testistön uudistamisryhmän jäsen

A7: Mikä testi paljastaa lukivaikeuden?

Jonkin asteinen lukivaikeus on arvioidusti lähes joka kymmenennellä ikäluokan edustajalla. Se, miten lukivaikeus näyttäytyy, vaihtelee iän ja yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Tyypillisesti haasteet helpottavat iän myötä, mutta osalle lukivaikeus on elämän mittainen kaveri. Harjaantumisen kautta tapahtuvan kehityksen vuoksi varsinaista lukivaikeuden määrittelyä ei ole syytä tehdä kovin aikaisessa vaiheessa, eikä yksittäisten testien perusteella ole mielekästä määritellä lukivaikeutta. 

Peruskouluikäisen kohdalla kannattaakin keskittyä havainnoimaan sitä, miten haasteet ilmenevät ja pyrkiä kuntouttavaan opetukseen näiltä osin. Esimerkiksi mieleenpainamisen haasteet vaativat tuekseen opiskelu-strategioita ja käsitejärjestelmien tukemista. Vaste, joka harjoittelulla saadaan aikaan antaa sitten osaltaan tietoa siitä, millaisesta vaikeudesta on kyse. 

Opettajana kannattaa konsultoida erityisopettajaa ja koulupsykologia. Monessa kunnassa on lisäksi konsultoiva erityisopettaja, jonka puoleen voi kääntyä testitulosten tulkinnassa.

Suurajot

Sanelutekstissä on havaittu painovirhe. Puuttuva kirjain korjataan seuraavaan painokseen. Kiitos tarkkasilmäiselle käyttäjälle ja pahoittelut virheestä!

Misse ja Turre: sanelujen käyttö kehittymisen seurannassa

FinRA:n A7-kirjan saneluille on kerätty mahdollisimman kattavat vertailuaineistot. Vertailuaineistojen perusteella on havaittu, että esimerkiksi Misse- ja Turre-tekstit ovat vaikeustasoltaan yhtenevät ja niitä voi käyttää edistymisen seurannassa siitä huolimatta, että esimerkiksi tavumäärissä on pieniä eroja.