Artikkeleita

Artikkeleita

Tältä sivulta löydät tiivistelmiä Kielikukossa julkaistuista artikkeleista. Jäsenenä voit lukea uusimmat artikkelit Kielikukko-lehdestä. Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti tämän linkin kautta. (Linkki on työn alla.)

Vanhemmat julkaisut ovat kaikkien vapaasti luettavissa. Otsikkolinkin kautta sivu ohjaa verkkojulkaistuun Kielikukkoon ja artikkelien lopusta löytyvät artikkelikohtaiset verkkojulkaisut.

Langer, S. (2020) The development of family engagement for newly immigrated students as part of a five-way model of school improvement

Kielikukko 2020, 4 (monikielisyys, maahanmuuttajat)

Since the end of summer 2015, more than one million refugees have come to Germany, fleeing wars, terrorism, economic hardship or climate change in Africa (Schlechter et al. 2019). In the light of this migration movement, the situation in schools in Germany has also changed significantly. School sys- tems are straining to meet the needs of these newcomers, trying to put together quality programmes that will meet their needs (Law & Eckes 2010). In this article, a part of a possible quality programme will be shown, one that was developed for the purpose of supporting a German secondary school in meeting these challenges within the framework of a five-way model of school improvement. The model’s focus is on the development of staff, instruction, organization, cooperation, and family enga- gement with regard to students with German as a second language. The main focus in this article is set on family engagement development as one of the five elements.

KIINNOSTUITKO? LIITY JA LUE!

Ketovuori, H. & Orell, M. (2020) Tehoa tuen tarpeen seulontaan –
esimerkki taulukkolaskentaohjelmien
hyödyntämisestä lukutaidon
edistymisen seurannassa

Kielikukko 2020, 3 (tuen tarpeen tunnistaminen, seulonta, lukutaito)


Opettajan työhön liittyy vahvasti yksittäisen oppilaan osaamisen etenemisen seuranta. Samanaikaisesti opettaja tarvitsee tietoa siitä, miten kokonaisen ryhmän osaamisen taso kehittyy lukuvuoden aikana. Perinteinen opettajan muistikirja pieniruutuisine ruudukkoineen oli aikansa väline oppijoiden osaamisen seurannassa. Jo pitkään käytössä olleet sähköiset välineet helpottavat työtä samalla, kun ne tukevat opettajien välistä yhteistyötä. Pyrimme artikkelissa esittelemään opettajan työtä nopeuttavia sähköisiä työvälineitä, jotka helpottavat opettajan työtä sekä yksilö- että ryhmätasoisen tiedon käsittelyssä.

Artikkelin esimerkkinä käytetään pienten alakoululaisten seulontateksteillä toteutetun lukunopeuden kehittymisen seurantaa. Kannattaa muistaa, että samat ohjelmat ja toimintamallit soveltuvat eri oppiaineiden tulosten jäsentämiseen. Vain opettajan mielikuvitus rajoittaa toimintatavan sovellettavuutta eri oppiaineissa.

KIINNOSTUITKO? LIITY JA LUE!

Aro, T.; Eloranta, A.-K.; Parhiala, P. & Torppa, M. (2020): Oppimisvaikeudet ja psyykkinen hyvinvointi.

Kielikukko 2020, 3 (oppimisvaikeus, psyykkinen hyvinvointi, tuen tarpeen tunnistaminen)

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan lapsen saamaan opetukseen nähden suuria vaikeuksia oppia peruskoulutaitoja eli lukemista, kirjoittamista ja matematiikkaa. Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen, jolloin se koskettaa vain yhtä oppimisen aluetta, mutta se voi esiintyä usealla alueella samanaikaisesti. Vaikeudet voivat myös ilmetä eri tavoin eri ikävaiheissa. Oppimisvaikeudet ovat kehityksellisiä häiriöitä, jotka usein jatkuvat ainakin jossain muodossa myös aikuisuuteen. Suomalaisissa tutkimuksissa on tutkittu lähinnä lukivaikeuden jatkuvuutta ja havaittu lapsuuden lukivaikeuden olevan varsin pysyvää nuoruuteen (Perälä, Eklund, & Torppa 2018; Eklund, van Bergen, & Lyytinen 2015) ja aikuisuuteen (Eloranta, Närhi, Eklund, Ahonen & Aro 2019a). Suomalaisista aikuisista, joilla oli lapsena ollut lukivaikeus, 40 prosentilla lukunopeus jäi aikuisenakin lukivaikeuden rajaksi asetettua suoriutumista heikommaksi (Eloranta ym. 2019a). Lisäksi on huomattava, että heistä monella lukeminen sujuvuudessa oli aikuisenakin lievempiä lukemisen ongelmia, vaikka lukivaikeutta ei voitu tunnistaa.

KIINNOSTUITKO? LIITY JA LUE!

Draamamateriaaleja oppitunnille

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, oppimateriaali)

Artikkelissa on peruskoulunopettajille ja erityisopettajille draamaharjoitusmateriaaleja. Niiden avulla saa tunnilla kulttuurit kohtaamaan, tunnetaidot kasvamaan ja lapset puhumaan ja työskentelemään. Maahanmuuttajatarinoita voi käyttää omia näytelmiä tehtäessä. Osa teksteistä esittelee draamaprosessia ja draamatyöskentelyn lajeja.

Franck, S. (2019) Draaman ja ilmaisun opettaminen monikulttuurisissa ryhmissä

Kielikukko 2019, 4 (monikielisyys, oppimateriaali, draamakasvatus)

Herrala, A. (2019) Naamionäyttelemisellä rohkeutta ilmaisuun

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, ilmaisu)

Naamionäytteleminen, ja erityisesti neutraalinaamioiden käyttö, kolahti minuun 15 vuotta sitten Teat- terikorkeakoulun fyysisen teatterityön kurssilla. Neutraalinaamioilla tarkoitetaan ilmeettömiä naamioi- ta. Naamionäyttelemisen konkarit Maya Tångeberg-Grischin ja Taina Mäki-iso opastivat meitä Jacques Lecoqin metodeihin naamioiden käytössä. Lecoq painotti, että naamio on keino kehon löytämiseen. Hä- nen mukaansa naamio peittää paljastaakseen, vaatii näyttelijän läsnäoloa ja korostaa liikettä. Kun ver- baaliset ilmaisukeinot ja ilmeet poissuljetaan, jäljelle jää fyysinen ilmaisu ja tilan käyttö sekä kontakti vastanäyttelijään. Naamio karsii pois kaiken ylimääräisen ja jättää jäljelle olennaisimman ilmaisusta.

Vaittinen, P. (2019) Draama on koko koulun tehtävä

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, opetussuunnitelma)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuus luoviin ratkaisuihin ja asioiden tutkimiseen eri näkökulmista. Draama kuuluu opetussuun- nitelman yhteisessä kaikkia oppiaineita koskevassa osassa koulun työskentelyn uudistamisen keinoihin. Draama on edelleen mukana eri oppiaineiden opetussuunnitelmateksteissä erilaisin painotuksin työs- kentelytapana ja opetusmetodina. Siihen liitetään myös opetuksen integrointi yli oppiainerajojen. Draa- malla on taiteellisena toimintana kiinnostava asema koulun välittämässä kulttuurisessa osaamisessa.

Swahn, S. (2019) Tutorointia draaman työtavoista

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, opetussuunnitelma)

Draamakasvatus on vahvasti esillä vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelmassa läpikäyvänä so- velluksena, jota voidaan liittää mihin oppiaineeseen ja opetussisältöön hyvänsä. Opetussuunnitelman pe- rusteissa asia on muotoiltu seuraavasti: ”Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Draamatoiminta sekä muut taiteelliset ilmaisukeinot edistävät oppilaiden kasvua itsensä tunteviksi, itsetunnoltaan terveiksi ja luoviksi ihmisiksi.” (Opetushallitus 2014, 28–29.) Draaman työtavat onkin mainittu useamman oppiaineen kohdalla, mutta tarkempaa työtapojen ohjausta ei opetussuunnitelman perusteista löydy.

Stenberg, P.-R. (2019) Osallistavan draamaprosessin suunnittelu

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, opetuksen suunnittelu)

Tutkin väitöskirjassani “Osallistavan draamaprosessin yhteisöllinen suunnittelu – Pedagoginen malli ja toiminta digitaalisessa oppimisympäristössä” luokanopettajaopiskelijoiden ja ohjaavan opettajan toimintaa, kun suunnittelutehtävänä oli peruskoulun viidennen luokan oppilaille suunnattu historiaa elävöittävä ja tutkivaan oppimiseen pohjautuva draamaprosessi. Draamaprosessi toteutettiin autentti- sessa oppimisympäristössä, Olavinlinnassa keväällä 2013. Minä itse toimin suunnitteluprosessin aikana sekä opettajana että tutkijana. Tutkimuksessa kehitetty malli ohjaa opettajia strukturoimaan erilaisia suunnitteluprosesseja oppijoiden kanssa ja antaa mahdollisuuden hallitulle improvisaatiolle, kun opet- taja toimii roolissa ohjatessaan draamaprosessia.

Saha, E. (2019) Draama yhteisen kielen rakentajana

Kielikukko 2019, 4 (monikielisyys, draamakasvatus)

Tutustuin ensimmäistä kertaa maahanmuuttajataustaisiin ja pakolaisina Suomeen tulleisiin lapsiin vuonna 2006 työskennellessäni iltapäiväkerhon ohjaajana. Huomasin välittömästi, ettei minulla ollut menetelmiä tai osaamista vastata niihin tilanteisiin tai haasteisiin, joita ryhmässä päivittäin nousi esiin. Lopulta päädyin toteuttamaan aiheesta graduni Draamakasvatus kuntoutusmenetelmänä maahanmuut- tajataustaisilla lapsilla (tyttönimelläni E.-K. Ruokolainen) sekä ohjaamaan viikottain neljää draamaryh- mää, joissa harjoiteltiin juuri niitä asioita, jotka harjoitusta vaativat.

Rautiainen, M. & Veijola, A. (2019) Draaman kaarella – opetusmenetelmällisiä jännitteitä historian opetukseen

Kielikukko 2019, 4 (Draamakasvatus, opetusmenetelmät)

Kleio oli yksi antiikin Kreikan Apollo-jumalan runottarista, muusista, jonka tehtävänä oli valvoa ja pi- tää huolta historian kirjoittamisesta ja kerronnasta. Antiikin aikaan historian tehtävänä ei ollut kertoa totuutta, vaan tarina, joka oli sopiva kerrottavaksi yhteisön koossapitämisen tai vallan vahvistamisen näkökulmasta. Lukija voi tuumia, kuinka relevantti näkemys historiasta tämä on edelleen, mutta aina- kin se, mitä kaikkea historia pitää sisällään ja mitä se tarkoittaa, on laajentunut sitten antiikin Kreikan. Tämä runsaus näkyy selkeästi myös suomalaisen kouluopetuksen historian tavoitteissa. Sen lisäksi, että koulussa edelleen opiskellaan Suomen ja maailman historian keskeisiä sisältöjä, korostuu historian op- pimisessa sekä pyrkimys ymmärtää historiallista tietoa, kuten lähteiden tulkitsemista ja niihin liitettyjä merkityksiä, että pyrkimys tukea oppilaita aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa.

Pentikäinen, J. & Perttula, H. (2019) Draamamenetelmät kirjoittamisen opetuksessa

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, kirjoittaminen)

Opetuskokeilumme: fantasiaa ja scifiä kahdeksasluokkalaisille draaman ja luovan kirjoittamisen keinoin

Syksyllä 2014 ideoimme ja ohjasimme opetuskokonaisuuden, jossa kaksi Helsingin yliopiston opetta- jaopiskelijaa (Henri Kiemi ja Laura Hämäläinen) suunnittelivat ja toteuttivat luovan kirjoittamisen ja draaman opintokokonaisuuden eräässä kahdeksannessa luokassa.

Jyrämö, P. & Vaittinen, P. (2019) Tarinoita, teatteria, toimintaa, tositapahtumia

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, teatteri-ilmaisu)

Draamalla ja teatterilla on yhteisiä juuria, ja ne kohtaavat monin tavoin nykymaailmassa. Tässä artik- kelissa esitellään, miten draaman mahdollisuuksia teatteritapahtuman laajentamisessa ja syventämi- sessä tutkittiin ammattiteatterin taiteellisen tuotannon ja yliopiston luokanopettajaopintojen sekä harjoittelukoulun oppilaiden teatterikäynnin ja draamatyöskentelyn yhteydessä. Tampereen Työväen Teatterissa esitettiin Urban Lindhin ja Kati Kaartisen suomalaisista sotalapsista kertova näytelmä Kainon laulu. Opettajaopiskelijat ja viidesluokkalaiset seurasivat teatteriharjoituksia, tekivät draamaharjoituksia ja osallistuivat teatteriesitykseen.

Immonen, J. (2019) Turkulaiset luokanopettajaopiskelijat tunnetaitoja ja kestävää kehitystä opettamassa − draaman keinoin

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, tunnetaidot, opettajankoulutus)

erusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014) draamalle on asetettu metodi- nen status, joka tähtää oppijoiden ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen. Tällöin korostuvat oppimisen prosessimaisuus, elämyksellisyys, myönteisyys ja ilo (ks. Toivanen 2015). Draama- linjaukset sisältävät suuria haasteita opettajankoulutukselle: miten draamaan, joka liittyy lähes kaik- kien perusopetuksen oppiaineiden toteutuskuvauksiin, voitaisiin tutustua jo opettajaopintojen aikana?

Hirvensalo, S. (2019) Luokanopettajien kokemuksia ja  näkemyksiä käyttäytymisen ja tunne-elämän tukemisesta yleisopetuksessa

Kielikukko 2019, 3 (oppimisen tuki, työrauha, perusopetus)

Perusopetuksen opettajien työuupumus herättää aika ajoin julkista keskustelua ja yleistä huolestuneisuutta. Yhdeksi suurimmista rasitustekijöistä nimetään työrauhahäiriöt, jotka johtuvat  oppilaiden käyttäytymisen ongelmista ja ylisuuriksi koetuista heterogeenisista opetusryhmistä.  Esimerkiksi Koulutuksen arviointikeskus KARVI:n tutkimuksen (Julin & Rumpu 2018) mukaan joka  kolmas opettaja kokee häiriötilanteiden lisääntyneen. Kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä  asiasta, johon tulisi tarttua nykyistä johdonmukaisemmin ja ponnekkaammin. Toisaalta mielikuva  siitä, että käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeudet lisääntyvät ja pahenevat vuosi vuodelta, on  elänyt vahvana jo monia vuosikymmeniä. Furlong (1985, 2) toteaa, että ainakin 1960-luvulta lähtien on ollut moraalinen paniikki häiritsevän käyttäytymisen ja lintsaamisen takia. Lehdistössä on  säännöllisesti seurattu kurittomuuden ja opettajien ahdistuksen lisääntymistä kouluissa. 

Sankinen, S.(2019) Kartoituksista interventioihin – 2. luokan oppilaiden lukunopeuden edistäminen

Kielikukko 2019, 3 (interventio, lukutaito, lukunopeus, alkuopetus)

Keskityn tässä artikkelissa kuvaamaan toisen vuosiluokan keväälle suunnattua interventiota, jossa neljän eri luokan oppilaille suunniteltiin noin kuukauden mittainen teholukukampanja. Intervention tulokset olivat kannustavia ja osoittivat tämän kaltaisten toimintojen edesauttavan oppilaiden edistymistä. Interventiossa pääpaino oli sopivien harjoitteiden suunnittelulla sekä oppijan itsetunnon tukemisella koko intervention ajan. Lukumotivaatioon liittyviä seikkoja tarkasteltiin kodin tuen, opettajan toiminnan, lasten kiinnostuksen kohteiden ja vertaistuen kautta.

Taulukko 1. Sarja 1 kuvaa oppilaan lukusujuvuutta lokakuussa 2018 (sanaa/90s). Sarja 2 kuvaa oppilaan lukusujuvuutta helmikuun alussa 2019. Sarja kolme kuvaa oppilaan lukunopeutta intervention jälkeen huhtikuun alussa 2019.

Orell, M. (2019) Arjen työkalut uudistuvat: entistä ehompi A7!

Kielikukko 2019, 3 (tuen tarpeen tunnistaminen, A7, lukutaito, kirjoitustaito)

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö A7 on suurelle osalle opettajistoa tuttu kirja. Vuoden 1985 julkaistusta ensipainoksesta lähtien A7 on palvellut etenkin erityisopettajia luku- ja kirjoitustaitojen kehittymisen seurannassa. Asiasisällöltään testistö on pysynyt vuosista huolimatta tuoreena, mutta ulkoasu ja kirjasintyyppien muutokset ovat hieman haitanneet käytettävyyttä. Nyt takana on puolentoista vuoden uurastus ja A7-testistön päivitetty versio on valmis!

Maunu, A. (2019) Itseohjautuvuus opettajan työssä ja  kouluorganisaatiossa 

Kielikukko 2019, 3 (itseohjautuvuus, opettajan työ, koulu)

Itseohjautuvuus on nouseva trendi opetuksen ja koulutuksen kentällä. Itseohjautuvuudesta  puhutaan ja siltä odotetaan paljon, ja sen ajatellaan oleva ratkaisu monenlaisiin ongelmiin. Itseohjautuvuutta pidetään takeena joustavalle ja tulokselliselle oppimiselle. Itseohjautuvuuden  myötä myös opettajien sekä muiden asiantuntijoiden uskotaan ratkaisevan muuttuvan koulutuksen ja oppilaitosorganisaatioiden ongelmia tarkoituksenmukaisesti. 

Sahonen-Räty, J. (2019) Eriyttävällä työtavalla onnistuneita oppimiskokemuksia

Kielikukko 2019, 3 (eriyttäminen, toiminnalliset työtavat, monikielisyys)

Neljä vuotta sitten Jenni Sahonen-Räty löysi itsensä luokasta, jossa eriyttäminen ei ollut vaihtoehto vaan välttämättömyys. Tässä artikkelissa Jenni kertoo, miten hänestä tuli Liitupö- lyttäjä, ja kuvaa käytännön esimerkein oppilaslähtöistä opetustapaansa.

Mononen, R. (2019) Matemaattiset oppimisvaikeudet –  selittäviä tekijöitä

Kielikukko 2019, 3 (matemaattiset oppimisvaikeudet, tuen tarpeen tunnistaminen)

Tutkimustieto matemaattisista oppimisvaikeuksista on lisääntynyt huimasti viime vuosina.  Verrattuna lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksiin tutkimusala on kuitenkin vielä  nuori. Tästä syystä matemaattisiin oppimisvaikeuksiin – kuten niiden syihin, toimiviin arviointi- ja interventiomenetelmiin – liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä. Tässä artikkelissa pyritään kuvaamaan niitä tekijöitä, joiden on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä  matemaattisten taitojen oppimiseen ja mahdollisesti selittävän matemaattisia oppimisvaikeuksia.

Reinikainen, S.-A. (2019) Erilaisten oppijoiden liitto oppijoiden tukena ja edunvalvojana

Kielikukko 2019, 3 (oppimisen tuki, oppimisvaikeus, tuen tarpeen tunnistaminen)

Valtakunnallinen Erilaisten oppijoiden liitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea sekä koulutusta erilaisille oppijoille. Koulutusta tarjotaan myös opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja muille erilaisia oppijoita työssään kohtaaville ammattilaisille. Järjestön toinen tärkeä tehtävä on vaikuttaa päättäjiin ja virkamiehiin, jotta oppimisvaikeudet otettaisiin yhteiskunnan eri osa-alueilla paremmin huomioon.

Hämäläinen, R. (2019) Monikielinen kirjasto kutsuu yhteisiin  lukuhetkiin.

Kielikukko 2019, 2 (monikielisyys, kirjasto, kielen oppiminen)

Lasten ja nuorten lukuharrastukseen kannustamiseen on kiinnitetty huomiota eri tahoilla. Jo  varhain aloitettu yhdessä lukeminen on tärkeää. Lukeminen on mukavaa aikuisen ja lapsen vä listä yhdessäoloa mutta se myös kehittää lapsen kieltä ja puhetta, kuuntelun ja keskittymisen  taitoa sekä sanavarastoa. Kun luet lapselle ääneen voit tukea hänen kotikielen taitoaan.

Kettunen, A. (2019) Sanaston hallinnan tukeminen Arvaa  sana -sananselityspelin avulla 

Kielikukko 2019, 2 (monikielisyys, kielen oppiminen, kielitaito)

Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina Suomessa, mikä on lisännyt kou lujen kielellistä monimuotoisuutta. Opetuksen tavoitteena on mahdollistaa kaikille lapsille riittävä suomen tai ruotsin kielen taito yhteiskunnassa pärjäämiseen ja toimimiseen. Oppimisvai keuksiin erikoistuneessa tutkimusperustaista tietoa tuottavassa Niilo Mäki Instituutissa keskitytään keinoihin, joilla tukea kouluja muun muassa niiden oppilaiden kanssa, joilla on haasteita lukemisessa ja muussa kielenkäytössä.

Bognadoff, M.; Vaarala, H. & Tammelin-Laine, T. (2019) Perustaidot haltuun – älypuhelin  osana aikuisten lukutaito-oppijoiden  monilukutaitoa

Kielikukko 2019, 2 (kielen oppiminen, monilukutaito, täydennyskoulutus)

Jyväskylän yliopistossa pilotoidaan uudenlaista täydennyskoulutusta aikuisten maahanmuut tajien opettajille ja ohjaajille. Verkkopainotteisen koulutuksen aikana osallistujat rakentavat  yhdessä tietoa luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten ja tietoteknisten taitojen sekä opiske lutaitojen opetuksesta. Kerromme artikkelissamme ensin Perustaidot haltuun -täydennyskoulu tuskokonaisuudesta. Sen jälkeen pohdimme sitä, millaista monilukutaitoa luku- ja kirjoitustaitoa  opiskeleva aikuinen tarvitsee erityisesti käyttäessään älypuhelinta. Lopuksi pohdimme aikuisen  lukutaito-oppijan kielitaitotarpeita.

Bylander, H. I. & Krogh, T. K. (2019) Att undervisa barn med flera språk

Kielikukko 2019, 2 (kielen oppiminen, monikielisyys)

När man undervisar i danska som andraspråk i den danska grundskolan, bygger man ofta på ett  och samma antagande, oberoende av vilken bakgrund barnen har. Man borde göra stor skillnad  mellan hur man tar emot ett barn med flyktingbakgrund eller invandrarbakgrund och hur man  undervisar ett flerspråkigt barn som vuxit upp i ett sårbart bostadsområde. Å ena sidan riskerar  barn som växer upp i Danmark att uppfattas som flerspråkiga, bara för att de har ett konstigt  namn vare sig de har flera språk eller inte. Å andra sidan tar man inte hänsyn till fördelarna  med kunskaper i danska hos ett barn som har gått i dagis, besökt vårdcentralen och träffat på  danska från mycket tidig ålder. I stället för att uppfatta ett sådant barn som ett barn med två  modersmål, varav danska är det ena, uppfattas det som ett barn med danska som andraspråk,  vilket innebär att förväntningarna på barnets prestationer i danska minskar.

Borm, K. & Goncalves, S. (2019) Kielinuppu-laulut suomen kielen  oppimista tukemassa

Kielikukko 2019, 2 (kielen oppiminen, kielen omaksuminen, kielellinen kehitys)

Kielinuppu on varhaiskasvatuksen opettajiksi opiskelevien Katri Bormin sekä Sarah Goncalvesin  projekti, joka tuottaa varhaiskasvatusikäisten lasten suomen kielen oppimista tukevaa laulu materiaalia. Nimi “Kielinuppu” kuvaa nupullaan olevaa kielitaitoa, joka puhkeaa myöhemmin  kukkaan.

Tarnanen, M. (2019) Monilukutaitoa yli oppiainerajojen

Kielikukko 2019, 1 (monilukutaito)

Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen tavat ovat  muuttuneet digitalisaation ja globaalistumisen  myötä 1990-luvulta lähtien. Muuttoliikkeiden ja  globalisaation seurauksena yhteisöt, koulu mu kaan lukien, ovat myös monikielistyneet ja niiden  kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt. Se,  mitä ympärillämme tapahtuu, näkyy myös teks tikäytänteiden muuttumisena. Kun toimintaym päristöt monimediaistuvat ja -kielistyvät, myös  lasten ja nuorten tekstitoiminta muuttuu. Tämä  muutos on synnyttänyt uudentyyppisiä tekstejä  ja kielenkäytön muotoja, mutta ennen muuta uu distanut tekstien kanssa toimimisen tapoja (esim.  Cope & Kalantzis 2000). Näissä muutoksissa kyse  ei ole pelkästään uusista taidoista tai laitteista,  kuten teknologian käyttämisestä, vaan myös uu denlaisesta toimintakulttuurista. Toimimme siis  osana erilaisia informaaleja ja formaaleja verkos toja ja rakennamme niissä toimimalla sekä identiteettiä, sosiaalisia suhteita että uutta tietoa. 

Marttinen, H. (2019) Lukemattomat mahdollisuudet  -hanke aktivoi yleisiä kirjastoja  tukemaan nuorten aikuisten lukutaitoa

Kielikukko 2019, 1 (lukutaito, kirjasto)

Lasten ja nuorten heikkenevä lukutaito on viime vuosina herättänyt huolta niin tieteellisessä  kuin julkisessa keskustelussa. Herättelijöinä ovat toimineet ennen kaikkea Pisa-tutkimukset, jot ka ovat raportoineet suomalaisnuorten peruskoulussa saavutetun lukutaidon laskusta. Vaikka  Suomi sijoittuukin edelleen kärkijoukkoon, esimerkiksi ero erinomaisesti ja heikosti lukevien  välillä on kasvanut, samoin kuin erot tyttöjen ja poikien välillä. (Vettenranta ym. 2016, 25–27,  37–38.) Lukutaidon heikkouksiin ja lukivaikeuksiin puuttuminen on välttämätöntä, ja mitä var haisemmassa vaiheessa lukemattomuuden kierre katkaistaan, sen parempi. Heikko lukutaito ka ventaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia siirryttäessä peruskoulusta jatkokoulutukseen  ja edelleen työelämään ja näin ollen myös mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnas sa. (Esim. Lukukeskus 2017.) Yhteiskunnan digitalisoituminen ei vähennä lukutaidon merkitys tä, vaan se on omalta osaltaan luomassa uudenlaista lukutaidottomuutta (ks. esim. Lehti ym.  2018). Tekstimuodot moninaistuvat ja luetun ymmärtäminen tulee yhä tärkeämmäksi. Saman aikaisesti digitaalisuus ja ennen kaikkea tekstien monimuotoisuus ja monimediaisuus voi auttaa  nuoria löytämään myös perinteisemmän lukemisen.