Tältä sivulta löydät tiivistelmiä Kielikukossa julkaistuista artikkeleista. Jäsenenä voit lukea uusimmat artikkelit Kielikukko-lehdestä. Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti tämän linkin kautta.

Vanhemmat julkaisut ovat kaikkien vapaasti luettavissa ja artikkeleita voi vapaasti jakaa omissa verkostoissa! Käytä somessa aihetunnistetta #kielikukko

Hurmerinta, E. (2025) Sipoon lukutaitostrategia: Parempaa lukutaitoa koulun, kodin ja kirjaston yhteistyöllä

Kangas, A.-M. (2025) Selkopolku-hankkeen kirjalahjoitus
innostaa yläkoululaisia kirjallisuuden
pariin

Kontsas-Vähäsilta, H. (2025) AI TÄ(H), hyvä renki, mutta huono isäntä

Haavisto, M. (2025) It might be time to reconsider AI-chatbots

Pollari, P., Veijola, A. & Mäntylä, K. (2025) Diginä vai printtinä?

Sopanen, P., Mård-Miettinen, K., Hakola, E. & Pitkänen-Huhta, A. (2025) Monilukutaito ja varhainen kielenopetus

Marjamäki, Jonna & Österberg, Anne (2024) Ateljee-toimintatamallin soveltaminen esiopetuksessa
Pienet askeleet lukutaidon vahvistamiseksi
lastenkirjallisuutta hyödyntäen

Lindfors, Tiia (2024) Keskusteleva lukeminen –
Tutkimusperustainen menetelmä
varhaiskasvatuksen lukuhetkiin
edistämään lasten osallistumista ja
kielellisten taitojen kehittymistä

Hellgren, Jan (2024) Matematikkunskaperna har försvagats, men vad har egentligen förändrats?

Tiermas, Anne (2024) Fysiikan tiedonalan kielen rakentuminen

Salusjärvi, Aleksis (2024) Lukutaitoa tulisi ennen kaikkea lähestyä perustaitona

FELA (Federation of European Literacy Associations) myönsi Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeelle eurooppalaisen lukutaitopalkinnon. The 2024 FELA Award for Innovative Literacy Promotion in Europe. Aleksis Salusjärvi vastaanotti palkinnon Kreetalla pidetyssä Euroopan lukutaitokonferenssissa (European Conference on Literacy) kesäkuun lopussa.

Frost, Jørgen (2024) Om formell bokstavskunnskap og funksjonelle språkprocesser

Sulkunen, Sari (2024) Suorittavassa työssä tarvitaan ammatillista monilukutaitoa

Suikkari, V. (2021) Kaunokirjallisuus väylänä oppilaiden ymmärtämiseen

ASIASANAT: lukuharrastus, lukuilo, opettajan lukeminen, lukuvinkkikalenteri

 

Pennanen, L. (2021) Nuoret tekijät kirjallisuutemme uudistajina?

ASIASANAT: kirjoittaminen, lukeminen, nuoret, pienkustantamot, samaistuminen

Sario, S. (2021) Sanojen sinfoniaa – Kirjastot ja kunnat lounaissuomalaisten lukemisen asialla

ASIASANAT: Sanojen sinfoniaa Lounais-Suomessa, Lukeva kunta, koulun ja kirjaston yhteistyö, lukutaito

Vuorikuru, S. (2021) Lapsille suunnatut selkokirjat Suomessa

ASIASANAT: selkokieli, selkokirjat, lukivaikeus, lasten selkokirjat

Wahlman, S. (2021)Yhdessä lukeminen ja lastenkirjallisuusilo keskiössä

ASIASANAT: Tarinat tavaksi -hanke, pienten lukeminen, perhelukeminen, lastenkirjallisuus

Laatikainen, P. (2021) Lukusujuvuuden arviointi innostaa lukutaidon harjoitteluun

ASIASANAT: lukusujuvuus, tekninen lukutaito, lukutaidon harjoittelu, lukukoe

Laaksonen, K. (2021) Alakouluikäisten kirjat tuovat arkeen ripauksen taikaa – lastenkirjoista iso osa kuuluu sarjaan ja se helpottaa kirjojen löytämistä

ASIASANAT: kirjasarjat, kustantajasarja, maaginen realismi, lukutaito

 

Laaksonen, P., Sironen, T. & Viianen, J. (2021) Kirjallisuuskasvatusta TARU-menetelmällä varhaiskasvatuksessa.

ASIASANAT: TARU – Tarinoilla lukijaksi, Rinnalla-hanke, pienten pedagogiikka, lastenkirjallisuus

Laaksonen, A. & Jauhiainen, V. (2021) Lähipoliisina maahanmuuttajavaltaisessa lähiössä.

ASIASANAT: kielitaito, lähipoliisi, lähiö, maahanmuuttajalapset ja -nuoret, verkostoituminen

Järvi, T. (2021) Koiralle lukeminen tekee hyvää

ASIASANAT: lukukoira, lukumotivaatio, koira-avusteinen opetus

 

Kalliomaa, V. (2021) Luen – innostun – kehityn! Perhelukudiplomilla tehoa ja intoa lukutaidon harjoitteluun

ASIASANAT: lukutaito, lukuinto, yhteisöllisyys, perhelukeminen, oppiminen, perhelukudiplomi

Heikkilä-Halttunen, P. (2021) Uusissa lastenkirjoissa nautitaan kielen vivahteista ja tunteiden koko kirjosta

ASIASANAT: pienten kuvakirjat, lukuhetket, lasten kirjat, tunnekirjat

Anttonen, R., Jyrkiäinen, A. & Kiili, C. (2021) Kuudesluokkalaiset kirjoittajan luotettavuutta arvioimassa

Internetissä on helppo julkaista erilaisia tekstejä, mikä myös mahdollistaa virheellisen tiedon le- viämisen. Virheellinen tieto voi olla tahattomasti tai jopa tahallisesti levitettyä. Tällöin puhutaan misinformaatiosta ja disinformaatiosta (Kendeou, Robinson & McCrudden 2019). Internet on keskeinen tiedonlähde lapsille ja nuorille, joten myös heidän on opittava navigoimaan tekstimaa- ilmassa, jossa ihan kaikkeen ei voi luottaa. Pystyäkseen hyödyntämään internetiä tiedonhaussa, oppimisessa ja päätöksenteossa, lasten ja nuorten tulisi osata tunnistaa relevantti eli asian kannalta olennainen tieto ja myös arvioida sen luotettavuutta.

ASIASANAT: lähteiden arviointi, kriittinen lukutaito, alakoulu

 

 

Erra, S. (2021) Ympäristö vaikuttaa kirjoittamisen oppimiseen

 

Oppiminen edellyttää monenlaista vuorovaikutusta ja osallistumista, eikä kirjoittamisen oppimis- takaan voi irrottaa ympäristöstä. Ekologisesta näkökulmasta kirjoittamisessa ja sen oppimisessa on kyse monimutkaisista vuorovaikutusprosesseista ympäristön kanssa. Tässä artikkelissa poh- din kirjoittamisen ekologiaa ja kirjoittamisen tarjoumia eli ympäristön tarjoamia kirjoittamisen esteitä ja mahdollisuuksia erityisesti koulun kirjoittamisen näkökulmasta.

ASIASANAT: kirjoittaminen, oppiminen, tarjouma, lukio

Hannus-Gullmets, B. (2021) Skrivning med hjälp av en talande dator

 

Vad händer när ett barn lär sig att läsa och skriva? Kan man följa skeendet i detalj? Och finns det några hjälpmedel att dra nytta av? Kan en s.k. talande dator, som läser upp det som skribenten försöker åstadkomma, vara till nytta? Och hur kan en vuxen, lärare eller förälder, hjälpa till med lärandet på ett bra sätt?

NYCKELORD: stöttning, skrivutveckling, fallstudie, talsyntes

Kallionpää, O. (2021) Nuoret ja uusi kirjoittaminen -tutkimushanke − verkkokulttuureista intoa ja välineitä kirjoittamisen opiskeluun?

 

Kirjoittamisen opetus on murroksessa. Nuoret kokevat koulukirjoittamisen hankalana, eikä sen opiskelu motivoi. Toisaalta verkko on muuttanut radikaalisti kirjoittamisen käytänteitä ja monet nuoret toimivat vapaa-aikanaan monimuotoisten mediasisältöjen tuottajina. Samalla myös kirjoi- tustaidon käsite on laajentunut eivätkä peruskirjoitustaidot enää riitä aktiiviseen osallisuuteen. Näitä haasteita on lähtenyt ratkomaan Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen tutkimushanke Nuo- ret ja uusi kirjoittaminen.

ASIASANAT: #uusikirjoittaminen #kirjoittamisen opetus #osallisuuden kulttuuri

Kauppinen, M. & Hellgren, J. (2021) Miten perusopetuksen päättävät nuoret kirjoittavat? Havaintoja opetuksen tueksi kansallisen arvioinnin pohjalta

 

Koulun kirjoittamisen opetus on murroksessa tekstien tuottamisen ja käyttämisen kulttuurin muutosten myötä. Viestinnän kuvallistuminen, videoklippien yleistyminen eri käyttötilanteissa, tekstien monenlainen muuntaminen ja kierrättäminen somealustoilla sekä perinteisen kirjan aseman horjuminen ovat esimerkkejä uudistuvasta tekstikulttuurista. Jokainen meistä laatii mo- nimuotoisia tekstejä eri tavoin yhä uusiin käyttöyhteyksiin ja -ympäristöihin. Tekstien uudistuva muoto ja teksteillä toimimisen tavat vaikuttavat myös arvostuksiimme ja asenteisiimme. Erityi- sesti nuoret kiinnittyvät somen innokkaina käyttäjinä lyhyeen ja nopeaan viestintään sekä alituisesti päivittyvään kuva- ja äänivirtaan.

ASIASANAT: kirjoittaminen, arviointi, kirjoittajaidentiteetti

Kauppinen, L. (2021) Sanataidekasvatuksessa piilee hyödyntämätön potentiaali

 

Kirjoittaminen on merkittävä yhteiskunnassa tarvittava taito, ja peruskoulun tehtävänä on antaa oppi- laille valmiudet pärjätä erilaisissa tekstiympäristöissä. Opettajat kuitenkin kohtaavat työssään runsaas- ti sekä kirjoitustaitoon että -motivaatioon liittyviä haasteita. Voisivatko luovan kirjoittamisen ja sanatai- teen menetelmät osaltaan vastata näihin haasteisiin? Luovuutta pidetään keskeisenä tulevaisuuden taitona, mutta kirjoittamisen opetuksessa sen rooli voi jäädä vähäiseksi. Luovan kirjoittamisen ja sana- taiteen menetelmien vahvistaminen perusopetuksessa vaatisikin opettajilta nykyistä enemmän tietoa käsitteiden sisällöistä ja kykyä soveltaa erilaisia menetelmiä omassa opetustyössään.

ASIASANAT: luova kirjoittaminen, sanataide, käsitykset

Kronholm-Cederberg, A. (2021) Projekt Skrivande skola – genrepedagogik skapar trygga och tydliga ramar för skrivande

Allt började med ett genrepedagogiskt koncept vid namn Kodknäckaren på ett österbottniskt gymnasium. Hösten 2020 togs steget vidare till projekt Skrivande skola. Nu går genrepedagogi- ken under tre läsår (2020–23) på export till grundskolan och ut i hela Svenskfinland. Projektle- dare Annette Kronholm-Cederberg jobbar verksamhetsnära och med hela lärarkollegier. Målet är att kompetensutveckla en skolas verksamhetskultur så att varje lärare verkar som skrivlärare i eget ämne. En ensam modersmålslärare åstadkommer ingen skrivande skola.

NYCKELORD: skrivpedagogik genrepedagogik

Roiha, A., Ulterveer, M. P. & Absalom, H. (2021) Monikielistä pedagogiikkaa Utrechtin kansainvälisessä koulussa

Monikielisyys on alettu viime vuosina nähdä aikaisempaa positiivisemmassa valossa, ja eri kielten monipuolisesta ja joustavasta käytöstä on tullut myönteinen asia. Tähän kehityskulkuun liittyy vahvasti käsite translanguaging, joka tarkoittaa usean kielen limittäistä käyttöä ja joka on tämän artikkelin keskiössä. Teoreettisella tasolla tämä näkökulma alkaa olla jo valtavirtaa, mutta sen huomioiminen koulun opetuksessa on vielä monin paikoin vähäistä. Tässä artikkelissa pyrimme havainnollistamaan, miten käytännössä oppilaiden monipuolisia kielirepertuaareja voidaan hyö- dyntää koulun arjessa. Käytämme esimerkkinä Utrechtin kansainvälistä koulua Alankomaissa, joka on hyvin monikielinen ympäristö niin oppilaiden kuin henkilökunnankin osalta.

ASIASANAT: translanguaging, limittäiskielisyys, International Baccalaureate, kansainvälinen koulu

Sulkunen, S. & Lumme, P. (2021) Kansallinen lukutaitostrategia lukutaitotyön tueksi

Suomessa laaditaan kansallinen lukutaitostrategia, joka viitoittaa tulevien vuosien lukutaitotyötä kansallisella ja paikallisella tasolla. Opetushallitus on asettanut lukutaitostrategian työstämistä varten ohjaus- ja projektiryhmät, joiden työ on alkanut vuoden alussa ja valmistuu syksyllä 2021. Kansallisessa lukutaitostrategiassa päivitetään ja tarkennetaan aiempia lukutaidon suuntaviivo- ja, jotka lukutaitofoorumi julkaisi vuonna 2018.

Aerila, J.-A. & Lamminen, A. (2020) Koirat ovat löytämässä paikkansa erilaisissa oppimisympäristöissä

Kielikukko 2020, 4 (eläinavusteinen oppiminen, lukukoira)

Vielä muutama vuosi sitten tuntui, että eläinavusteisuus oppimisessa tarkoitti lähinnä kirjastojen kanssa toteutettavaa lukukoiratoimintaa. Lukukoiratoiminta jatkuu, mutta lukukoirien rinnalla muut eläinlajit ja muunlaiset roolit koirilla alkavat olla nykypäivää. Joku juuri kertoi koulupapu- kaijasta, ja Taina Järvi esittelee meille Reetta Niemelän lukulehmätoimintaa. Itse tunnemme esi- merkiksi lukumarsun ja -kissan. Eläinavusteinen oppiminen ja eläinavusteiset ympäristöt alkavat olla läsnä monen oppijan elämässä. Lisäksi eläimen ja ihmisen valta-asema on muuttumassa niin, että ihmisen vallankäytön sijaan eläimet nähdään ihmisen tasaveroisina rinnalla kulkijoina.

Niutanen, R.; Heikkinen, T. & Peitso, S. (2020) Miten tukea ajoissa lapsen kielen kehitystä päiväkodeissa ja kouluissa?

Kielikukko 2020, 4 (kielenkehitys, oppimisen tuki)

Suomalainen koulujärjestelmä on niittänyt viime vuosina laajalti mainetta yhtenä maailman ta- sa-arvoisimmista ja tehokkaimmista koulujärjestelmistä. Aivan huippuvuosien jälkeen rinnalle ja ohi on kirinyt muitakin, mutta yhä edelleen lapsemme nauttivat opetusta ja kasvatusta varhais- kasvatuksessa ja koulussa, jotka todella kestävät kansainvälistä vertailua. Tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ei ole noussut keskiöön kansainvälisissä vertailuissa, mutta siinäkin Suomi kulkee etujoukoissa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Kaarlela, T.-M. & Aerila, J.-A. (2020) Etäkoulua opettajien silmin

Kielikukko 2020, 4 (etäopetus)

Kevät 2020 oli poikkeuksellinen, sillä koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi koulut siirtyivät etäopetukseen useammaksi viikoksi. Seuraavassa kootusti opettajien kokemuk- sia ”etäilystä”. Lähestyimme opettajia sähköpostikyselyllä, jossa heitä pyydettiin kuvaamaan konkreettisesti, miten he toteuttivat etäpäivät, mikä etäkoulukokemus jäi mieleen erityisen po- sitiivisena ja mitä he tekisivät toisin, jos etäkouluun vielä palataan.

Alla olevat tekstit on koottu suoraan opettajien omista kirjoituksista ja ne edustavat etäkou- lukokemuksia varhaiskasvatuksesta lukioon. Kiitokset opettajille elämyksellisten ja henkilökoh- taisten tekstien jakamisesta Kielikukon lukijoiden kanssa!

Stolt, S. (2020) En värld full av texter

Kielikukko 2020, 4 (tekstitaidot, kirjallisuus)

Festskriften Genom texter och världar. Svenska och litteratur med didaktisk inriktning till Ria Hei- lä-Ylikallio är genom sitt breda perspektiv på texter ett tacksamt bidrag till den svenskspråkiga skolvärlden i Finland, och inte minst till den svenskspråkiga lärarutbildningen. Inslag av artiklar från de övriga nordiska länderna visar att mycket av det som diskuteras inom textforskningen och didaktiken är gemensamt för de nordiska språken och det naturliga, och kanske nödvändi- ga, samarbetet mellan språk och länder ges ordentligt med plats i festskriften.

Wahlman, S. (2020) Tarinat tavaksi innostaa lukemaan yhdessä lasten kanssa

Kielikukko 2020, 4 (varhaiskasvatus, lukuharrastus)

Alle kouluikäisiin lapsiin keskittyvä Tarinat tavaksi -hanke käynnistyi aluehallintoviraston rahoituksella Porin kaupunginkirjastossa alkusyk- systä 2019. Hankkeen tarkoituksena on rohkaista, innostaa ja kannustaa lapsiperheitä ja alle kouluikäisten kanssa työskenteleviä lukemaan lasten kanssa. Vuorovaikutteiset luku- ja tarinahetket, aikuisten oman lukuilon löytyminen ja kuvakirjojen tuomat riemut ovat olleet hank- keen keskiössä.

Teräväinen-Goff, A. (2020) Luku- ja numerotaidot Yhdistyneessä kuningaskunnassa

Kielikukko 2020, 4 (luku- ja kirjoitustaito, sosioekonominen asema)

National Literacy Trust on Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa, eli Yhdistyneessä kuningas- kunnassa, toimiva kansallinen hyväntekeväisyysjärjestö, jonka päämääränä on tukea vähäosai- sia lapsia kehittämään elämässä tarvittavia luku- ja kirjoitustaitoja. On esimerkiksi arvioitu, että yhdellä kuudesta aikuisesta Englannissa on heikko lukutaito, joka rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan elämässä. Tämä tarkoittaa noin 7,1 miljoonaa ihmistä. Heikko lukutaito siirtyy myös usein sukupolvelta toiselle ja on yhteydessä köyhyyteen. Kaikkein huono-osaisimmat lapset Yhdisty- neessä kuningaskunnassa ovat sanastollisessa kehityksessä keskimäärin 19 kuukautta ikätovereitaan jäljessä aloittaessaan koulun (Waldfogel & Washbrook 2012). Tämän vuoksi National Literacy Trust tukee kouluja, perheitä ja yhteisöjä erityisesti maan pienituloisimmilla alueilla, jotta kaikki lapset saavuttaisivat tarvitsemansa perustaidot.

Langer, S. (2020) The development of family engagement for newly immigrated students as part of a five-way model of school improvement

Kielikukko 2020, 4 (monikielisyys, maahanmuuttajat)

Since the end of summer 2015, more than one million refugees have come to Germany, fleeing wars, terrorism, economic hardship or climate change in Africa (Schlechter et al. 2019). In the light of this migration movement, the situation in schools in Germany has also changed significantly. School sys- tems are straining to meet the needs of these newcomers, trying to put together quality programmes that will meet their needs (Law & Eckes 2010). In this article, a part of a possible quality programme will be shown, one that was developed for the purpose of supporting a German secondary school in meeting these challenges within the framework of a five-way model of school improvement. The model’s focus is on the development of staff, instruction, organization, cooperation, and family enga- gement with regard to students with German as a second language. The main focus in this article is set on family engagement development as one of the five elements.

Ketovuori, H. & Orell, M. (2020) Tehoa tuen tarpeen seulontaan –
esimerkki taulukkolaskentaohjelmien
hyödyntämisestä lukutaidon
edistymisen seurannassa

Kielikukko 2020, 3 (tuen tarpeen tunnistaminen, seulonta, lukutaito)

Opettajan työhön liittyy vahvasti yksittäisen oppilaan osaamisen etenemisen seuranta. Samanaikaisesti opettaja tarvitsee tietoa siitä, miten kokonaisen ryhmän osaamisen taso kehittyy lukuvuoden aikana. Perinteinen opettajan muistikirja pieniruutuisine ruudukkoineen oli aikansa väline oppijoiden osaamisen seurannassa. Jo pitkään käytössä olleet sähköiset välineet helpottavat työtä samalla, kun ne tukevat opettajien välistä yhteistyötä. Pyrimme artikkelissa esittelemään opettajan työtä nopeuttavia sähköisiä työvälineitä, jotka helpottavat opettajan työtä sekä yksilö- että ryhmätasoisen tiedon käsittelyssä.

Artikkelin esimerkkinä käytetään pienten alakoululaisten seulontateksteillä toteutetun lukunopeuden kehittymisen seurantaa. Kannattaa muistaa, että samat ohjelmat ja toimintamallit soveltuvat eri oppiaineiden tulosten jäsentämiseen. Vain opettajan mielikuvitus rajoittaa toimintatavan sovellettavuutta eri oppiaineissa.

Kristmundsson, G. B. (2020) What is the role of parents when children are learning to read?

Kielikukko 2020, 3 (lukemaanoppiminen, vanhemmuus)

Now and then I’m trying to recall memories from my childhood when learning to read. It was a bit of a struggle, took a long time and the texts were boring and without any touch of interest. I remember when I was trying to make sense of sentences as “Sisi saw the sun”. It is dangerous for the eyes to watch the sun without sunglasses! Meaningless texts did not increase interest in learning to read. My mother helped me at home, and we read other short and interesting texts, and discussed the meaning of words and sentences. Gradually I became a reader, reading all sorts of children’s books and even magazines. My grandmother gave me the first poetry book, which she loved and talked about. At the age of 10 I read the poems again and again. Later she gave me more books and sometimes we listened novels read on radio together. – Literacy be- came my lifelong work, teaching, doing research and lecturing. Often, I have been thinking about the role of the home in the literacy development of children.

Kuronen, M., Paavola, A. & Suokonautio, A. (2020) Sopivat materiaalit ja monipuoliset menetelmät tukevat lukemaan oppimista

Kielikukko 2020, 3 (lukemaan oppiminen, opetusmateriaali)

Yleensä lapset oppivat lukemaan viiden−kahdeksan vuoden ikäisinä. Aina lukemaan oppiminen ei kuitenkaan suju ongelmitta. Silloin erilaisista lukemista tukevista toimintatavoista ja materiaaleista saattaa olla suuri apu. Tässä artikkelissa esittelemme muutamia Valterin materiaaleja, joiden olemme havainneet sopivan erityisen hyvin toiminnalliseen lukemisen harjoitteluun.

Aro, T.; Eloranta, A.-K.; Parhiala, P. & Torppa, M. (2020): Oppimisvaikeudet ja psyykkinen hyvinvointi.

Kielikukko 2020, 3 (oppimisvaikeus, psyykkinen hyvinvointi, tuen tarpeen tunnistaminen)

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan lapsen saamaan opetukseen nähden suuria vaikeuksia oppia peruskoulutaitoja eli lukemista, kirjoittamista ja matematiikkaa. Oppimisvaikeus voi olla kapea-alainen, jolloin se koskettaa vain yhtä oppimisen aluetta, mutta se voi esiintyä usealla alueella samanaikaisesti. Vaikeudet voivat myös ilmetä eri tavoin eri ikävaiheissa. Oppimisvaikeudet ovat kehityksellisiä häiriöitä, jotka usein jatkuvat ainakin jossain muodossa myös aikuisuuteen. Suomalaisissa tutkimuksissa on tutkittu lähinnä lukivaikeuden jatkuvuutta ja havaittu lapsuuden lukivaikeuden olevan varsin pysyvää nuoruuteen (Perälä, Eklund, & Torppa 2018; Eklund, van Bergen, & Lyytinen 2015) ja aikuisuuteen (Eloranta, Närhi, Eklund, Ahonen & Aro 2019a). Suomalaisista aikuisista, joilla oli lapsena ollut lukivaikeus, 40 prosentilla lukunopeus jäi aikuisenakin lukivaikeuden rajaksi asetettua suoriutumista heikommaksi (Eloranta ym. 2019a). Lisäksi on huomattava, että heistä monella lukeminen sujuvuudessa oli aikuisenakin lievempiä lukemisen ongelmia, vaikka lukivaikeutta ei voitu tunnistaa.

Parhiala, P. (2020) Kouluhyvinvointi – mitä voidaan huomioida ennakolta ja mitä tehdä, kun ongelmia ilmenee?

Kielikukko 2020, 2 (kouluhyvinvointi)

Viime aikoina kouluissa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota hyvinvointiin oppimisen lisäksi. Hyvinvoinnin on tunnustettu ennustavan oppimistuloksia, ja kouluaikaisella hyvinvoinnilla on pit- käaikainen vaikutus suuntaamaan koko loppuelämää. Koululla on myös havaittu olevan suuri rooli oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa sekä hyvinvoinnin lisäämisessä.

Takala, M. (2020) Inkluusiosta ja sen käytänteistä

Kielikukko 2020, 3 (inkluusio, perusopetus)

Kun aloin kirjoittaa tätä, mietin, haluaako kukaan enää lukea inkluusiosta. Siitä on jo kirjoitettu kovin paljon, sen puolesta ja sitä vastaan on käyty väittelyjä ja koko käsite on välillä tuomittu synonyymiksi säästöille. Yhdessä tutkimushankkeessani eräs opettajaksi opiskeleva kirjoitti: Kaunis ajatus, mutta ei se toimi.

Vaittinen, P. (2020) Varhaista vuorovaikutuksen taituruutta

Kielikukko 2020, 3 (vuorovaikutus, kielenkehitys

Alussa on kontakti, vuorovaikutus. Olen mielelläni siteerannut Anna-Lena Østernin kirjan Svens-ka med sting! kuvausta pienen lapsen sanattomasta mutta täydellisestä ja kokonaisvaltaisesta vuorovaikutuksesta äidin kanssa. Lapsi katsoo, ojentaa käsiään ja kääntää päätään, vastaa ään- nähdyksiin, tutkii maailmaa kaikilla aisteillaan. Merkkikielet eriytyvät vähitellen, ja lapsi oppii, että hän voi itse saada aikaan toimintaa äänen ja puhutun kielen avulla. Lapsi on jo kohdussa reagoinut ulkomaailman ääniin, musiikkiin ja äidin puheeseen, makuihin ja hajuihinkin.

Frangou, S.-M. (2020) Kirjoitusmenetelmä vaikuttaa kirjoitettujen tekstien muistamiseen

Kielikukko 2020, 3 (kirjoitusmenetelmät, oppiminen)

Satu-Maarit Frangoun väitöskirja tarkastelee kolmea eri kirjoitusmenetelmää − käsin kirjoittamista, tietokoneen näppäimistöllä kirjoittamista ja iPadin tai älypuhelimen kosketusnäytön virtuaalinäppäimistöllä kirjoittamista − ja näiden kirjoitusmenetelmien yhteyksiä kirjoitettujen tekstien muistamiseen lasten, nuorten ja aikuisten yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Tämä artikkeli on tiivistelmä Frangoun 10.01.2020 esittämästä Lectio praecursoriasta.

 

Hämäläinen, E. (2020) Lukiolaiset rokotusaiheisten netti­ lähteiden luotettavuuden arvioijina

Kielikukko 2020, 2 (monilukutaito, lukio)

Internetin tarjoama suuri määrä laadultaan vaihtelevaa informaatiota on tehnyt tiedon luotet- tavuuden arvioinnista entistä vaikeampaa. Tiedon alkuperä, laatu ja todenmukaisuus ovat usein epäselviä, mikä vaikeuttaa asiallisen tiedon löytämistä ja sen tarkoituksen arvioimista. Kritiikitön suhtautuminen nettiteksteihin voi johtaa vääränlaisiin mielikuviin asioista ja jopa riskialttiiden päätösten tekemiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukiolaisten taitoja valita rokotusaihei- sia nettilähteitä ja arvioida niiden luotettavuutta. Saatujen tulosten perusteella nettilukutaitojen suunnitelmalliselle opettamiselle eri kouluasteilla on selvästi tarvetta.

Hankala, M. & Leskinen, J. (2020) Monilukutaitoa matematiikassa
ja äidinkielessä – luokanopettaja­ opiskelijat oppiaineita integroimassa

Kielikukko 2020, 2 (monilukutaito, opettajankoulutus)

Tässä artikkelissa esittelemme matematiikkaa ja äidinkieltä integroivaa kurssia, johon osallistui luokanopettajaopiskelijoita Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta. Kurssilla tutustuttiin ensin teoriassa näiden oppiaineiden integrointiin, minkä jälkeen opiskelijat toteuttivat alakoulussa opetuskokeiluja, joissa saivat integroida oppiaineista haluamiaan osa-alueita. Kuvaamme myös muutamia opetuskokeiluja ja kerromme opiskelijoiden kokemuksia integroinnista.

Ilomäki, L. & Lakkala, M. (2020) Miten tuetaan lukiolaisten tietotyön ja nettilukemisen taitoja?

Kielikukko 2020, 2 (lukio, monilukutaito, tietotyö)

Useiden tutkimusten mukaan lukiolaisten tiedonkäsittelytaidot lukio-opintojen päättyessä ovat puutteelliset ja taidoissa on suuria eroja opiskelijoiden kesken (Kiili 2012; Kiili & Laurinen 2015; Lundahl, Erixon Arreman, Lundströ & Rönnberg 2010; Leu, Forzani, Rhoads, Maykel, Kennedy & Timbrell 2015; OECD 2010). Internet on tuonut lukemiseen ja tiedon käyttöön uudenlaisia haasteita, sillä painetun tekstin ja internet-tekstin lukeminen ja käyttö eroavat toisistaan; uusina termeinä käytetäänkin internet-lukemista ja online-lukemista (Harrison 2018). (Suomenkielise- nä samaa merkitsevänä terminä käytetään verkkolukemista.) Hyvät tiedonkäsittelyn taidot ovat tietysti tarpeen jatko-opinnoissa, mutta arkielämässäkin jokaisen eteen tulee valeuutisia, ky- seenalaista tai vääristeltyä tietoa ja erilaisia tulkintoja. Näistä pitäisi osata päätellä, mikä on todenmukaista.

Mattila, T. (2020) Kuinka raottaa oppilaille ovea kirjallisuuden maailmaan?

Kielikukko 2020, 2 (perusopetus, kirjallisuus)

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksella luokanopettajaopiskelijoille tarjotaan nykyisen opetussuunnitelman (2018–2020) mukaan valinnaisena opintojaksona Kirjallisuuskasvatus alakoulussa -nimistä kurssia. Kurssin tavoitteena on antaa eväitä ymmärtää kirjallisuuskasva- tuksen merkitys oppilaan identiteetin rakentumisessa ja empatiakyvyn sekä eläytymistaitojen kehittymisessä. Tämän lisäksi kurssilla perehdytään erilaisiin kirjallisuuskasvatuksen mene- telmiin ja toteutetaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia muun muassa kirjastoa sekä mu- ita kulttuurilaitoksia hyödyntäen. Tarkoituksena on, että kurssin käytyään luokanopettajaksi opiskeleva tuntee monipuolisesti lastenkirjallisuutta ja -kulttuuria, osaa suositella innostavaa ja iloa tuottavaa luettavaa oppilailleen sekä kehittää, tukea ja monipuolistaa oppilaiden luku- harrastusta.

Norberg, A-M. (2020) Ämnesspecifik textanvändning i idrott och hälsa

Kielikukko 2020, 2 (tekstitaidot, yläkoulu)

Den här artikeln bygger på en etnografisk studie där jag följde en högstadieklass idrottsundervisning under tre terminer och deltog i 57 lektioner av 64 möjliga. Studien undersöker skriftbaserade och digitala texters (hädanefter: texter) roll i ämnet idrott och hälsa (hädanefter idrottsämnet eller idrott och hälsa) i en mellansvensk högstadieskola. Ämnet består sedan 1994 års läroplansreform av de två delarna idrott och hälsa. Därmed har ämnets syfte och innehåll också förändrats (se nedan).

Pentikäinen, J. (2020) Kirjoittamisen työpajaopetuksesta uutta nostetta lukemiseenkin

Kielikukko 2020, 2 (lukutaito, kirjoitustaito, työpajaopetus)

Lasten ja nuorten lukemisen väheneminen on herättänyt paljon huolta viimeisten vuosien aikana. Lukemista edistämään onkin perustettu niin yhteisistä varoista tuettuja, Lukuliikkeen kal- taisia hankkeita kuin yksityisten säätiöidenkin tukemia projekteja, joista esimerkiksi voi nostaa Suomen kulttuurirahaston rahoittaman Lukuklaanin. Vastaavalla tavalla lasten ja nuorten kirjoi- tustaitojen heikkenemiseen ja taitojen eriytymiseen on kiinnitetty huomiota muun muassa Kar- vin arviointitutkimuksissa (Harjunen & Rautopuro 2015; Lappalainen 2011). Niin lukemisen kuin kirjoittamisenkin taidot kehittyvät niitä harjoitellessa ja käyttäessä, ja taidot ovat monin tavoin kytköksissä toisiinsa. Kuitenkin lukutaitoa ja kirjoitustaitoa tulisi ohjata kartuttamaan eri tavoin. Lukeminen mielletään edelleenkin kaikille saavutettavana vapaa-ajan harrastuksena, mutta erityisesti pitkien, eheiden tekstien kirjoittaminen taas nähdään vain harvojen harrastuksena. Vapaa-ajan valintoihinkin vaikuttamaan pyrkivien laajojen kampanjojen sijaan kirjoitustaidon kehittämistä voikin ajatella ensisijaisesti koulun tehtävänä, eli merkitystä on ennen kaikkea sillä, mitä, miksi ja miten oppilaat ja opettajat toimivat silloin kun koulussa kirjoitetaan. Kirjoittamisen työpajaopetus ei pelkästään vahvista lukutaitoa, vaan voi olla väylä kohti aiempaakin osallista- vampia lukemisen kulttuureja.

Puksand, H. (2020) Development of e­-assessment in Estonia

Kielikukko 2020, 2 (luku- ja kirjoitustaidon arviointi, digitalisaatio, Viro)

Estonian students must do three obligatory state examinations for graduating upper secondary school, and one of them is the Estonian lan- guage as L1 examination. The Estonian language examination is a written one and it consists of two parts: text comprehension, and writing.

Savolainen, A., Ranta, K., Saastamoinen, M., Niemi, K. & Ervelius, T. (2020) Kuulovammaisen lukemaan oppimisessa hyödynnetään useita eri menetelmiä

Kielikukko 2020, 2 (kuulovammaisuus, oppimisen tuki)

Termillä kuulovammainen oppilas tarkoitetaan yleensä lääketieteellisen näkökulman mukaisesti oppilasta, jolla on jonkinasteinen kuulonalenema. Sillä voidaan tarkoittaa sekä lievästi huonokuuloista että täysin kuuroa henkilöä. Suurin osa kuulovammaisista oppilaista on lievästi tai keskivaikeas- ti huonokuuloisia, ja he käyttävät puhekieltä. Nykyään suu- rin osa kuuroista ja vaikeasti huonokuuloisista lapsista saa sisäkorvaistutteen (SI/CI). Sisäkorvaistutteella ei saavuteta täysin normaalia kuuloa, mutta valtaosalla istutetta käyttä- vistä lapsista se mahdollistaa puhekielen oppimisen ja puheella kommunikoinnin kuulonvaraisesti.

Vaittinen, P. (2020) Draamaa teemana vesi – draama luontotiedon opetuksessa ja ympäristökasvatuksessa

Kielikukko 2020, 2 (draamakasvatus)

Draamatyöskentelyssä oppimisen mahdollisuus on siinä, että asioita, teemoja ja ongelmia käsitel- lään fiktiivisessä maailmassa. Yhteisestä sopimuksesta astutaan draamalle valittuihin tilanteisiin ja olosuhteisiin, joissa toimitaan niihin sidoksissa olevan roolin perusteella. Asettamalla itsensä kuvit- teellisiin tilanteisiin oppii ymmärtämään elämää ja maailmaa sekä fiktiossa että sen ulkopuolella.

Forsman, L. & Ek, J. (2020) Genreskrivande som del avnybörjarundervisningen i ett flerspråkigt klassrum

Kielikukko 2020, 1 (monikielisuus, perusopetus)

Följ med på besök i ett mycket flerspråkigt klassrum! Det har Lotta som forskare och facilitator fått göra hos läraren Jenny: bland klassens 13 elever talas åtta olika språk. Av skolans ca 180 elever har ungefär en tredjedel ett annat hemspråk eller ett annat hemspråk i kombination med svenska eller finska.

Bollue, K. (2020) Help! I can’t find a book!

Kielikukko 2020, 1 (lukuharrastus, kirjallisuus)

Just imagine children strolling through the library trying to find a book. Some of them know exact- ly what they want and they really enjoy poking around. Most of them however get overwhelmed by the vast collection. They don’t see the forest for the trees anymore and they often desperately sigh: “I can’t find a book” or “There are no books here”. Rather funny actually, considering that, at that particular moment, the children are surrounded by approximately 20.000 books (or even more). It shows that children can probably use some help to find the right book: the book they really want to read, the book that will give them loads of fun and great satisfaction.

Aro, T. (2020) Kuinka oppia lukemaan ja kirjoitta­ maan, jos ei pysty puhumaan?

Kielikukko 2020, 1 (lukutaito, erityisopetus)

Tämä teksti käsittelee liikuntavammaan liittyen vaikeasti puhevammaisten lasten ja nuorten lu- kemaan ja kirjoittamaan oppimista ja oppimisen tukemista. Tässä artikkelissa käsitteellä ”va- ikeasti puhevammainen” tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät aivovamman seurauksena tulleen puhemotoriikan säätelyn vaikeuden vuoksi voi tuottaa ymmärrettävää puhetta ja siksi ilmaisevat itseään puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikointikeinoilla.

Aaltonen,A. (2020) Yhdessä kirjojen kimppuun.

Kielikukko 2020, 1 (lukutaito, kirjallisuus)

Lukutaito on perustaito, jolle rakentuvat vahvasti niin elinikäinen oppiminen kuin myös lukemisesta nauttiminen ja identiteetin rakentaminen. Lukemisen kautta yksilö voi kehittää itseään ja oppia asioista, jotka hän kokee mielenkiintoisiksi ja tarpeellisiksi. Lukutaidon avulla voi myös kokea seikkailuja ja tunteita, löytää samanhenkisiä ystäviä tai jopa paeta omasta arjesta. (Leino, Nissinen, Puhakka & Rautopuro 2016.) Kirjoitushetkellä Suomessa on meneillään suuria kansallisia ohjelmia (mm. Lukuliike) sekä runsaasti paikallisia hankkeita, joiden tarkoituksena on laajentaa ja päivittää lukemisen ja lukijuuden käsitteitä, jotta jokaisella on jatkossakin yhtäläiset mahdollisuudet nauttia ja hyötyä lukutaidon iloista.

Hansell, K. & Björklund, S. (2020) Att tidigarelägga finska
som det andra inhemska språket – erfarenheter från småbarnspedagogik till förskola

Kielikukko 2020, 1 (toinen kotimainen kieli)

Från och med det pågående läsåret 2019–2020 inleds A1-språket senast i årskurs ett i den grund- läggande utbildningen (se även Skinnari 2019). Även om undervisningsministeriets utredning om läget för och nivån på språkreserven i Finland (Pyykkö 2017) uttryckligen föreslog att man skulle börja språkstudierna med något annat språk än engelska, kommer det tidigarelagda A1-språket i de flesta finskspråkiga skolorna att vara engelska. I de svenska skolorna är det motsvarande valet av språk däremot finska som A1-språk, inklusive modersmålsinriktad finska för tvåspråkiga elever, s.k. mofi-undervisning. Tidigareläggningen av finska är dessutom inte lika ny i de svenskspråkiga skolorna som i de finskspråkiga skolorna eftersom många svenskspråkiga skolor redan tidigare- lagt finskan. Denna skillnad kommer således att kvarstå och till och med öka, vilket för sin del gör det mer utmanande att samarbeta mellan språkgrupperna – något som efterlyses i såväl i läro- plansgrunderna (Utbildningsstyrelsen 2014) som den samhälleliga diskussionen.

Kauppila, M. & Aerila, J.-A. (2020) Potrettikuvista minatyyripuutarhoihin ja lukuvirtoihin − Kirjallisuus­ perustaista kielikasvatusta taidemenetelmin (LivArt)

Kielikukko 2020, 1 (kirjallisuus, kielikasvatus, LivArt)

Kielikasvatus on perusopetuksessa kielenope- tuksen ytimessä kielen oppimäärästä riippumat- ta (Opetushallitus 2014). Kielikasvatus perustuu ajatukseen kielenoppimisen prosessimaisesta luonteesta: kieltä opitaan sosiaalistumalla koko eliniän monenlaisissa kieliympäristöissä ja kie- lenkäyttötilanteissa. Kielenoppiminen merkitsee myös kielitietoisuuden kehittymistä kielenkäyttöä havainnoimalla, kielen tehtäviä ja resursseja tunnistamalla sekä kielitaidon systemaattisella harjaannuttamisella. Kielikasvatus rakentuu kielen ja kulttuurin yhteyksille: kielenkäytön tavat ja tilanteet sekä tekstiympäristöt ovat kulttuurisidonnaisia ja synnyttävät toiminnoissaan kulttuurista pääomaa, jota yksilö omaksuu ja kehittää edelleen. Tällaisissa monimuotoisissa kieliyhteisöissä toimiessaan yksilöt rakentavat omaa kielellistä identiteettiään.

Lähteelä, J. & Aerila, J.-A. (2020) Teresa Creminin keinoin rakentamaan lukevaa yhteisöä

Kielikukko 2020, 1 (lukutaito, lukuharrastus)

Lukutaito ja lukemisen ilo muodostavat toisiaan tukevan kehän: mitä mukavampaa lukeminen on, sitä enemmän tulee luettua ja sitä parempi lukutaito on. Uusimmassa neljäsluokkalaisten lukutaitoa mittaavassa PIRLS-tutkimuksessa ne suomalaislapset, jotka ilmoittivat nauttivansa lu- kemisesta, saivat keskimäärin 63 pistettä enemmän kuin ne, jotka ilmoittivat, etteivät nauti lukemisesta. 

 

Skinnari, K. & Mård-Miettinen, K. (2020) Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukevaa opettajankoulutusta kehittämässä − kokemuksia KiMo­ koulutuksesta Jyväskylässä

Kielikukko 2020, 1 (kielitietoisuus, monikielisyys, opettajankoulutus)

Yhteiskunnan kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden lisääntyessä päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan kielitietoisia opettajia, joilla on valmiuksia kohdata ja tukea monikielisiä oppijoita kaikilla koulutuksen asteilla. Tähän haasteeseen vas- taa Jyväskylän yliopiston uusi KiMo-koulutus eli Kielitietoisuutta ja monikielisyyttä tukeva opetta- jankoulutus. KiMo-koulutus haastaa kahden tiedekunnan ja kolmen laitoksen opettajaopiskeli- joita sekä opettajankouluttajia pureutumaan yhdessä monikielisyyteen liittyviin ilmiöihin yli koulutuksen nivelvaiheiden.

Smith, R. N. (2020) Thinking through literature

Kielikukko 2020, 1 (kirjallisuus)

There is considerable potential among teachers of literature and their pupils in Finland. Through appropriate guidance it is possible for schoolteachers to strengthen and develop their own literary interest at the same time as they make creative and focused use of literature so that they and their students may acquire the life-enhancing benefits of focused literary study.

Draamamateriaaleja oppitunnille

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, oppimateriaali)

Artikkelissa on peruskoulunopettajille ja erityisopettajille draamaharjoitusmateriaaleja. Niiden avulla saa tunnilla kulttuurit kohtaamaan, tunnetaidot kasvamaan ja lapset puhumaan ja työskentelemään. Maahanmuuttajatarinoita voi käyttää omia näytelmiä tehtäessä. Osa teksteistä esittelee draamaprosessia ja draamatyöskentelyn lajeja.

Franck, S. (2019) Draaman ja ilmaisun opettaminen monikulttuurisissa ryhmissä

Kielikukko 2019, 4 (monikielisyys, oppimateriaali, draamakasvatus)

Herrala, A. (2019) Naamionäyttelemisellä rohkeutta ilmaisuun

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, ilmaisu)

Naamionäytteleminen, ja erityisesti neutraalinaamioiden käyttö, kolahti minuun 15 vuotta sitten Teat- terikorkeakoulun fyysisen teatterityön kurssilla. Neutraalinaamioilla tarkoitetaan ilmeettömiä naamioi- ta. Naamionäyttelemisen konkarit Maya Tångeberg-Grischin ja Taina Mäki-iso opastivat meitä Jacques Lecoqin metodeihin naamioiden käytössä. Lecoq painotti, että naamio on keino kehon löytämiseen. Hä- nen mukaansa naamio peittää paljastaakseen, vaatii näyttelijän läsnäoloa ja korostaa liikettä. Kun ver- baaliset ilmaisukeinot ja ilmeet poissuljetaan, jäljelle jää fyysinen ilmaisu ja tilan käyttö sekä kontakti vastanäyttelijään. Naamio karsii pois kaiken ylimääräisen ja jättää jäljelle olennaisimman ilmaisusta.

Vaittinen, P. (2019) Draama on koko koulun tehtävä

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, opetussuunnitelma)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuus luoviin ratkaisuihin ja asioiden tutkimiseen eri näkökulmista. Draama kuuluu opetussuun- nitelman yhteisessä kaikkia oppiaineita koskevassa osassa koulun työskentelyn uudistamisen keinoihin. Draama on edelleen mukana eri oppiaineiden opetussuunnitelmateksteissä erilaisin painotuksin työs- kentelytapana ja opetusmetodina. Siihen liitetään myös opetuksen integrointi yli oppiainerajojen. Draa- malla on taiteellisena toimintana kiinnostava asema koulun välittämässä kulttuurisessa osaamisessa.

Swahn, S. (2019) Tutorointia draaman työtavoista

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, opetussuunnitelma)

Draamakasvatus on vahvasti esillä vuoden 2016 perusopetuksen opetussuunnitelmassa läpikäyvänä so- velluksena, jota voidaan liittää mihin oppiaineeseen ja opetussisältöön hyvänsä. Opetussuunnitelman pe- rusteissa asia on muotoiltu seuraavasti: ”Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Draamatoiminta sekä muut taiteelliset ilmaisukeinot edistävät oppilaiden kasvua itsensä tunteviksi, itsetunnoltaan terveiksi ja luoviksi ihmisiksi.” (Opetushallitus 2014, 28–29.) Draaman työtavat onkin mainittu useamman oppiaineen kohdalla, mutta tarkempaa työtapojen ohjausta ei opetussuunnitelman perusteista löydy.

Stenberg, P.-R. (2019) Osallistavan draamaprosessin suunnittelu

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, opetuksen suunnittelu)

Tutkin väitöskirjassani “Osallistavan draamaprosessin yhteisöllinen suunnittelu – Pedagoginen malli ja toiminta digitaalisessa oppimisympäristössä” luokanopettajaopiskelijoiden ja ohjaavan opettajan toimintaa, kun suunnittelutehtävänä oli peruskoulun viidennen luokan oppilaille suunnattu historiaa elävöittävä ja tutkivaan oppimiseen pohjautuva draamaprosessi. Draamaprosessi toteutettiin autentti- sessa oppimisympäristössä, Olavinlinnassa keväällä 2013. Minä itse toimin suunnitteluprosessin aikana sekä opettajana että tutkijana. Tutkimuksessa kehitetty malli ohjaa opettajia strukturoimaan erilaisia suunnitteluprosesseja oppijoiden kanssa ja antaa mahdollisuuden hallitulle improvisaatiolle, kun opet- taja toimii roolissa ohjatessaan draamaprosessia.

Saha, E. (2019) Draama yhteisen kielen rakentajana

Kielikukko 2019, 4 (monikielisyys, draamakasvatus)

Tutustuin ensimmäistä kertaa maahanmuuttajataustaisiin ja pakolaisina Suomeen tulleisiin lapsiin vuonna 2006 työskennellessäni iltapäiväkerhon ohjaajana. Huomasin välittömästi, ettei minulla ollut menetelmiä tai osaamista vastata niihin tilanteisiin tai haasteisiin, joita ryhmässä päivittäin nousi esiin. Lopulta päädyin toteuttamaan aiheesta graduni Draamakasvatus kuntoutusmenetelmänä maahanmuut- tajataustaisilla lapsilla (tyttönimelläni E.-K. Ruokolainen) sekä ohjaamaan viikottain neljää draamaryh- mää, joissa harjoiteltiin juuri niitä asioita, jotka harjoitusta vaativat.

Rautiainen, M. & Veijola, A. (2019) Draaman kaarella – opetusmenetelmällisiä jännitteitä historian opetukseen

Kielikukko 2019, 4 (Draamakasvatus, opetusmenetelmät)

Kleio oli yksi antiikin Kreikan Apollo-jumalan runottarista, muusista, jonka tehtävänä oli valvoa ja pi- tää huolta historian kirjoittamisesta ja kerronnasta. Antiikin aikaan historian tehtävänä ei ollut kertoa totuutta, vaan tarina, joka oli sopiva kerrottavaksi yhteisön koossapitämisen tai vallan vahvistamisen näkökulmasta. Lukija voi tuumia, kuinka relevantti näkemys historiasta tämä on edelleen, mutta aina- kin se, mitä kaikkea historia pitää sisällään ja mitä se tarkoittaa, on laajentunut sitten antiikin Kreikan. Tämä runsaus näkyy selkeästi myös suomalaisen kouluopetuksen historian tavoitteissa. Sen lisäksi, että koulussa edelleen opiskellaan Suomen ja maailman historian keskeisiä sisältöjä, korostuu historian op- pimisessa sekä pyrkimys ymmärtää historiallista tietoa, kuten lähteiden tulkitsemista ja niihin liitettyjä merkityksiä, että pyrkimys tukea oppilaita aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa.

Pentikäinen, J. & Perttula, H. (2019) Draamamenetelmät kirjoittamisen opetuksessa

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, kirjoittaminen)

Opetuskokeilumme: fantasiaa ja scifiä kahdeksasluokkalaisille draaman ja luovan kirjoittamisen keinoin

Syksyllä 2014 ideoimme ja ohjasimme opetuskokonaisuuden, jossa kaksi Helsingin yliopiston opetta- jaopiskelijaa (Henri Kiemi ja Laura Hämäläinen) suunnittelivat ja toteuttivat luovan kirjoittamisen ja draaman opintokokonaisuuden eräässä kahdeksannessa luokassa.

Jyrämö, P. & Vaittinen, P. (2019) Tarinoita, teatteria, toimintaa, tositapahtumia

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, teatteri-ilmaisu)

Draamalla ja teatterilla on yhteisiä juuria, ja ne kohtaavat monin tavoin nykymaailmassa. Tässä artik- kelissa esitellään, miten draaman mahdollisuuksia teatteritapahtuman laajentamisessa ja syventämi- sessä tutkittiin ammattiteatterin taiteellisen tuotannon ja yliopiston luokanopettajaopintojen sekä harjoittelukoulun oppilaiden teatterikäynnin ja draamatyöskentelyn yhteydessä. Tampereen Työväen Teatterissa esitettiin Urban Lindhin ja Kati Kaartisen suomalaisista sotalapsista kertova näytelmä Kainon laulu. Opettajaopiskelijat ja viidesluokkalaiset seurasivat teatteriharjoituksia, tekivät draamaharjoituksia ja osallistuivat teatteriesitykseen.

Immonen, J. (2019) Turkulaiset luokanopettajaopiskelijat tunnetaitoja ja kestävää kehitystä opettamassa − draaman keinoin

Kielikukko 2019, 4 (draamakasvatus, tunnetaidot, opettajankoulutus)

erusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2014) draamalle on asetettu metodi- nen status, joka tähtää oppijoiden ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen. Tällöin korostuvat oppimisen prosessimaisuus, elämyksellisyys, myönteisyys ja ilo (ks. Toivanen 2015). Draama- linjaukset sisältävät suuria haasteita opettajankoulutukselle: miten draamaan, joka liittyy lähes kaik- kien perusopetuksen oppiaineiden toteutuskuvauksiin, voitaisiin tutustua jo opettajaopintojen aikana?

Hirvensalo, S. (2019) Luokanopettajien kokemuksia ja  näkemyksiä käyttäytymisen ja tunne-elämän tukemisesta yleisopetuksessa

Kielikukko 2019, 3 (oppimisen tuki, työrauha, perusopetus)

Perusopetuksen opettajien työuupumus herättää aika ajoin julkista keskustelua ja yleistä huolestuneisuutta. Yhdeksi suurimmista rasitustekijöistä nimetään työrauhahäiriöt, jotka johtuvat  oppilaiden käyttäytymisen ongelmista ja ylisuuriksi koetuista heterogeenisista opetusryhmistä.  Esimerkiksi Koulutuksen arviointikeskus KARVI:n tutkimuksen (Julin & Rumpu 2018) mukaan joka  kolmas opettaja kokee häiriötilanteiden lisääntyneen. Kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä  asiasta, johon tulisi tarttua nykyistä johdonmukaisemmin ja ponnekkaammin. Toisaalta mielikuva  siitä, että käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeudet lisääntyvät ja pahenevat vuosi vuodelta, on  elänyt vahvana jo monia vuosikymmeniä. Furlong (1985, 2) toteaa, että ainakin 1960-luvulta lähtien on ollut moraalinen paniikki häiritsevän käyttäytymisen ja lintsaamisen takia. Lehdistössä on  säännöllisesti seurattu kurittomuuden ja opettajien ahdistuksen lisääntymistä kouluissa. 

Sankinen, S.(2019) Kartoituksista interventioihin – 2. luokan oppilaiden lukunopeuden edistäminen

Kielikukko 2019, 3 (interventio, lukutaito, lukunopeus, alkuopetus)

Keskityn tässä artikkelissa kuvaamaan toisen vuosiluokan keväälle suunnattua interventiota, jossa neljän eri luokan oppilaille suunniteltiin noin kuukauden mittainen teholukukampanja. Intervention tulokset olivat kannustavia ja osoittivat tämän kaltaisten toimintojen edesauttavan oppilaiden edistymistä. Interventiossa pääpaino oli sopivien harjoitteiden suunnittelulla sekä oppijan itsetunnon tukemisella koko intervention ajan. Lukumotivaatioon liittyviä seikkoja tarkasteltiin kodin tuen, opettajan toiminnan, lasten kiinnostuksen kohteiden ja vertaistuen kautta.

Taulukko 1. Sarja 1 kuvaa oppilaan lukusujuvuutta lokakuussa 2018 (sanaa/90s). Sarja 2 kuvaa oppilaan lukusujuvuutta helmikuun alussa 2019. Sarja kolme kuvaa oppilaan lukunopeutta intervention jälkeen huhtikuun alussa 2019.

Orell, M. (2019) Arjen työkalut uudistuvat: entistä ehompi A7!

Kielikukko 2019, 3 (tuen tarpeen tunnistaminen, A7, lukutaito, kirjoitustaito)

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö A7 on suurelle osalle opettajistoa tuttu kirja. Vuoden 1985 julkaistusta ensipainoksesta lähtien A7 on palvellut etenkin erityisopettajia luku- ja kirjoitustaitojen kehittymisen seurannassa. Asiasisällöltään testistö on pysynyt vuosista huolimatta tuoreena, mutta ulkoasu ja kirjasintyyppien muutokset ovat hieman haitanneet käytettävyyttä. Nyt takana on puolentoista vuoden uurastus ja A7-testistön päivitetty versio on valmis!

Maunu, A. (2019) Itseohjautuvuus opettajan työssä ja  kouluorganisaatiossa 

Kielikukko 2019, 3 (itseohjautuvuus, opettajan työ, koulu)

Itseohjautuvuus on nouseva trendi opetuksen ja koulutuksen kentällä. Itseohjautuvuudesta  puhutaan ja siltä odotetaan paljon, ja sen ajatellaan oleva ratkaisu monenlaisiin ongelmiin. Itseohjautuvuutta pidetään takeena joustavalle ja tulokselliselle oppimiselle. Itseohjautuvuuden  myötä myös opettajien sekä muiden asiantuntijoiden uskotaan ratkaisevan muuttuvan koulutuksen ja oppilaitosorganisaatioiden ongelmia tarkoituksenmukaisesti. 

 

Sahonen-Räty, J. (2019) Eriyttävällä työtavalla onnistuneita oppimiskokemuksia

Kielikukko 2019, 3 (eriyttäminen, toiminnalliset työtavat, monikielisyys)

Neljä vuotta sitten Jenni Sahonen-Räty löysi itsensä luokasta, jossa eriyttäminen ei ollut vaihtoehto vaan välttämättömyys. Tässä artikkelissa Jenni kertoo, miten hänestä tuli Liitupö- lyttäjä, ja kuvaa käytännön esimerkein oppilaslähtöistä opetustapaansa.

Mononen, R. (2019) Matemaattiset oppimisvaikeudet –  selittäviä tekijöitä

Kielikukko 2019, 3 (matemaattiset oppimisvaikeudet, tuen tarpeen tunnistaminen)

Tutkimustieto matemaattisista oppimisvaikeuksista on lisääntynyt huimasti viime vuosina.  Verrattuna lukemisen ja kirjoittamisen oppimisvaikeuksiin tutkimusala on kuitenkin vielä  nuori. Tästä syystä matemaattisiin oppimisvaikeuksiin – kuten niiden syihin, toimiviin arviointi- ja interventiomenetelmiin – liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä. Tässä artikkelissa pyritään kuvaamaan niitä tekijöitä, joiden on tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä  matemaattisten taitojen oppimiseen ja mahdollisesti selittävän matemaattisia oppimisvaikeuksia.

Reinikainen, S.-A. (2019) Erilaisten oppijoiden liitto oppijoiden tukena ja edunvalvojana

Kielikukko 2019, 3 (oppimisen tuki, oppimisvaikeus, tuen tarpeen tunnistaminen)

Valtakunnallinen Erilaisten oppijoiden liitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea sekä koulutusta erilaisille oppijoille. Koulutusta tarjotaan myös opetus- ja ohjaushenkilöstölle ja muille erilaisia oppijoita työssään kohtaaville ammattilaisille. Järjestön toinen tärkeä tehtävä on vaikuttaa päättäjiin ja virkamiehiin, jotta oppimisvaikeudet otettaisiin yhteiskunnan eri osa-alueilla paremmin huomioon.

Hämäläinen, R. (2019) Monikielinen kirjasto kutsuu yhteisiin  lukuhetkiin.

Kielikukko 2019, 2 (monikielisyys, kirjasto, kielen oppiminen)

Lasten ja nuorten lukuharrastukseen kannustamiseen on kiinnitetty huomiota eri tahoilla. Jo  varhain aloitettu yhdessä lukeminen on tärkeää. Lukeminen on mukavaa aikuisen ja lapsen vä listä yhdessäoloa mutta se myös kehittää lapsen kieltä ja puhetta, kuuntelun ja keskittymisen  taitoa sekä sanavarastoa. Kun luet lapselle ääneen voit tukea hänen kotikielen taitoaan.

Kettunen, A. (2019) Sanaston hallinnan tukeminen Arvaa  sana -sananselityspelin avulla 

Kielikukko 2019, 2 (monikielisyys, kielen oppiminen, kielitaito)

Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina Suomessa, mikä on lisännyt kou lujen kielellistä monimuotoisuutta. Opetuksen tavoitteena on mahdollistaa kaikille lapsille riittävä suomen tai ruotsin kielen taito yhteiskunnassa pärjäämiseen ja toimimiseen. Oppimisvai keuksiin erikoistuneessa tutkimusperustaista tietoa tuottavassa Niilo Mäki Instituutissa keskitytään keinoihin, joilla tukea kouluja muun muassa niiden oppilaiden kanssa, joilla on haasteita lukemisessa ja muussa kielenkäytössä.

Bognadoff, M.; Vaarala, H. & Tammelin-Laine, T. (2019) Perustaidot haltuun – älypuhelin  osana aikuisten lukutaito-oppijoiden  monilukutaitoa

Kielikukko 2019, 2 (kielen oppiminen, monilukutaito, täydennyskoulutus)

Jyväskylän yliopistossa pilotoidaan uudenlaista täydennyskoulutusta aikuisten maahanmuut tajien opettajille ja ohjaajille. Verkkopainotteisen koulutuksen aikana osallistujat rakentavat  yhdessä tietoa luku- ja kirjoitustaidon, matemaattisten ja tietoteknisten taitojen sekä opiske lutaitojen opetuksesta. Kerromme artikkelissamme ensin Perustaidot haltuun -täydennyskoulu tuskokonaisuudesta. Sen jälkeen pohdimme sitä, millaista monilukutaitoa luku- ja kirjoitustaitoa  opiskeleva aikuinen tarvitsee erityisesti käyttäessään älypuhelinta. Lopuksi pohdimme aikuisen  lukutaito-oppijan kielitaitotarpeita.

Bylander, H. I. & Krogh, T. K. (2019) Att undervisa barn med flera språk

Kielikukko 2019, 2 (kielen oppiminen, monikielisyys)

När man undervisar i danska som andraspråk i den danska grundskolan, bygger man ofta på ett  och samma antagande, oberoende av vilken bakgrund barnen har. Man borde göra stor skillnad  mellan hur man tar emot ett barn med flyktingbakgrund eller invandrarbakgrund och hur man  undervisar ett flerspråkigt barn som vuxit upp i ett sårbart bostadsområde. Å ena sidan riskerar  barn som växer upp i Danmark att uppfattas som flerspråkiga, bara för att de har ett konstigt  namn vare sig de har flera språk eller inte. Å andra sidan tar man inte hänsyn till fördelarna  med kunskaper i danska hos ett barn som har gått i dagis, besökt vårdcentralen och träffat på  danska från mycket tidig ålder. I stället för att uppfatta ett sådant barn som ett barn med två  modersmål, varav danska är det ena, uppfattas det som ett barn med danska som andraspråk,  vilket innebär att förväntningarna på barnets prestationer i danska minskar.

Borm, K. & Goncalves, S. (2019) Kielinuppu-laulut suomen kielen  oppimista tukemassa

Kielikukko 2019, 2 (kielen oppiminen, kielen omaksuminen, kielellinen kehitys)

Kielinuppu on varhaiskasvatuksen opettajiksi opiskelevien Katri Bormin sekä Sarah Goncalvesin  projekti, joka tuottaa varhaiskasvatusikäisten lasten suomen kielen oppimista tukevaa laulu materiaalia. Nimi “Kielinuppu” kuvaa nupullaan olevaa kielitaitoa, joka puhkeaa myöhemmin  kukkaan.

Tarnanen, M. (2019) Monilukutaitoa yli oppiainerajojen

Kielikukko 2019, 1 (monilukutaito)

Tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen tavat ovat  muuttuneet digitalisaation ja globaalistumisen  myötä 1990-luvulta lähtien. Muuttoliikkeiden ja  globalisaation seurauksena yhteisöt, koulu mu kaan lukien, ovat myös monikielistyneet ja niiden  kulttuurinen monimuotoisuus on lisääntynyt. Se,  mitä ympärillämme tapahtuu, näkyy myös teks tikäytänteiden muuttumisena. Kun toimintaym päristöt monimediaistuvat ja -kielistyvät, myös  lasten ja nuorten tekstitoiminta muuttuu. Tämä  muutos on synnyttänyt uudentyyppisiä tekstejä  ja kielenkäytön muotoja, mutta ennen muuta uu distanut tekstien kanssa toimimisen tapoja (esim.  Cope & Kalantzis 2000). Näissä muutoksissa kyse  ei ole pelkästään uusista taidoista tai laitteista,  kuten teknologian käyttämisestä, vaan myös uu denlaisesta toimintakulttuurista. Toimimme siis  osana erilaisia informaaleja ja formaaleja verkos toja ja rakennamme niissä toimimalla sekä identiteettiä, sosiaalisia suhteita että uutta tietoa. 

Marttinen, H. (2019) Lukemattomat mahdollisuudet  -hanke aktivoi yleisiä kirjastoja  tukemaan nuorten aikuisten lukutaitoa

Kielikukko 2019, 1 (lukutaito, kirjasto)

Lasten ja nuorten heikkenevä lukutaito on viime vuosina herättänyt huolta niin tieteellisessä  kuin julkisessa keskustelussa. Herättelijöinä ovat toimineet ennen kaikkea Pisa-tutkimukset, jot ka ovat raportoineet suomalaisnuorten peruskoulussa saavutetun lukutaidon laskusta. Vaikka  Suomi sijoittuukin edelleen kärkijoukkoon, esimerkiksi ero erinomaisesti ja heikosti lukevien  välillä on kasvanut, samoin kuin erot tyttöjen ja poikien välillä. (Vettenranta ym. 2016, 25–27,  37–38.) Lukutaidon heikkouksiin ja lukivaikeuksiin puuttuminen on välttämätöntä, ja mitä var haisemmassa vaiheessa lukemattomuuden kierre katkaistaan, sen parempi. Heikko lukutaito ka ventaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia siirryttäessä peruskoulusta jatkokoulutukseen  ja edelleen työelämään ja näin ollen myös mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnas sa. (Esim. Lukukeskus 2017.) Yhteiskunnan digitalisoituminen ei vähennä lukutaidon merkitys tä, vaan se on omalta osaltaan luomassa uudenlaista lukutaidottomuutta (ks. esim. Lehti ym.  2018). Tekstimuodot moninaistuvat ja luetun ymmärtäminen tulee yhä tärkeämmäksi. Saman aikaisesti digitaalisuus ja ennen kaikkea tekstien monimuotoisuus ja monimediaisuus voi auttaa  nuoria löytämään myös perinteisemmän lukemisen.